Aamuvirkku neiti, iltavirkku äiti.

Huomenta!

Ihmismäinen herätyskellomme otti tähän päivään pienoisen varaslähdön ja päätti, että kello 05:20 on hyvä aika herätä. Eipä siinä auttanut enään tutitukset ja tuutulaulut, pakko oli nousta.
Toivottavasti nämä Jaden aamut ei tästä enään aikaisemmiksi muutu. Viikko viikolta Jade on ruvennut heräämään vain aiemmin ja aiemmin. Vielä kuukausi-kaksi sitten herättiin 9-10 aikoihin, siitä se muuttui kahdeksaan ja nyt viimiset pari viikkoa ollaan herätty 07-08. Hatun nostot niille joilla ennen kuutta herääminen on arkipäivää!
Kuten arvata saattaa, äiti on nyt hieman väsynyt:D Itseään saa toki syyttää, kun ei osaa mennä aikasin nukkumaan. Se on vain sellanen tosiasia, että on ihme jos minä meen ennen klo. 23 nukkumaan. Viime iltayökin venyi puoli kahteen.hupsista.






Jade jaksoi olla tunnin hereillä ja sitten alkoi se väsykitinämarina, joten puoli seitsemän lykkäsin tytön takaisin sänkyyn ja sinne sammui kuin saunalyhty!
Vielä on yksi ongelma. Minä. Minä oon hereillä, pirteänä, toistaiseksi. Sitten se kamala väsymys iskee kuitenkin juuri siinä vaiheessa kun Jade herää ''yöuniltaan'' ja päivä saa alkaa.
Täällä mä nyt yksin istun ja mietin kahden niin vaikean asian ratkaisua: menenkö takasin nukkumaan ja pyörin sängyssä 3 tuntia, ennen kuin saan taas unta vaiko istun ja jumitan tässä sohvalla syöden suklaamuroja ja menen illalla nätisti aikaisin nukkumaan(joka ei tule onnistumaan)
Hmm, toisaalta, en jaksa liikkua, joten jään tähän.
Hyvää tiistaita kaikille!


THE joululahjat!

Tapaninpäivänä, eli eilen oltiin mun vanhempien luona syömässä vielä viimenen satsi jouluruokaa.Nomnom. Huonon bloggaajan titteli tulee tässä; ei yhtäkään kelvollista kuvaa blogiin! Jade juoksi serkkupoikien perässä pää kolmantena jalkana, edes mun armollinen järkkäri ei pysynyt menossa mukana. Loput kuvista ottikin sitten Niko ja noh..hmm.. niistä en sitten mainitsekkaan mitään.:D 
Ruoka oli kuitenkin hyvää ja seura mitä parhainta! Tämän vuoden joulut on nyt vietetty, ens vuotta odotellessa.

Nyt siihen postauksen pääasiaan, eli lahjoihin! Kuten aiemmin mainitsin me kaikki saatiin ihan hirmusesti lahjoja. Jouduin täällä kotona tekemään hieman kikkailuja, että esimerkiski Jaden lelut saivat oman paikan.:D

Jade sai:



En ruvennut näitä nyt erikseen kuvailemaan, joten google oli hyvä kaveri. Jade sai siis lasten nojatuolin, pöllöpehmon, rakennuspalikoita, muumihahmoja, maatilan ja eläimiä, kaksi vauvanukkea, jätti koirapehmon, ihanat puiset nuken vaunut, dubloja, nuppipalapelin, nuken turvakaukalon, brion palikkajutun(?No näette sen kuvasta) Kaikkea ei ole kuvassa, joten lisäksi Jade sai myös muutaman vaatekappaleen ja sukkia, led heijastimen vetoketjuun, lelupuhelimen ja palloja kaksinkappalein. En oo nyt varma muistinko kaikkea, yritin ainakin!:D
Myös minä ja Niko ollaan oltu huippu kilttejä!
Me saimme:


Iiiihanat Vallilan verhot, Alias pelin, lakanan, piparimuotteja, olohuoneenpöydän ja tietty suklaata. Loput onkin sitten joko enemmän tai vähemmän suunnattuja Nikolle tai mulle. Niko sai siis sähköhammasharjan, phabletin, hajuveden, t-paidan, kynttilän ja alustan:D ja jonkun auton laturin(?)
Minä sain ihanan PartyLite kynttilän, lahjakortin h&m, uuden luurin, pöllöpehmon, pöllökalenterin2015, pöllökuppeja(kauheee pöllöhullu akka!) ja hiustenleikkuukoneen Nikoa varten,
Nyt varmasti unohtu jotain.. ömm no toivotaan ettei! :'D

Joulu meni kaikipuolin siis aivan loistavasti! Näki ihania ihmisiä, joita ei kovin usein tule nähtyä, eli tuli vietettyä aikaa tärkeiden ja rakkaiden ihmisten kanssa ja sai syödä hirveesti hyvää ruokaa & herkkuja. Näillä fiiliksillä on hyvä lähtee kohti uutta vuotta!

Joulun viettoa 2014

Huhhuh. Joulu vietettiin Nikon vanhempien luona ja sieltä ei kyllä menoa ja vilskettä puuttunut!
Lapsia oli kuusi ja aikuisia 10, mutta mikäs sen parempaa kuin viettää joulu hyvässä ja tärkeässä seurassa.<3
Puoli viisi sinne saapui joulupukki. Jade näki ensimmäistä kertaa joulupukin ja kyllä sitä sieltä kaukaa uskallettiin katsella, mutta syliin asti ei aivan päästy kun alkoi jo armoton huuto. Ehkä sitten ensi vuonna.
Lahjoja tuli ihan hirveä määrä!(niistä teen vielä erikseen oman postauksen) Rupesinkin tässä miettimään, että ei meillä ole edes tilaa Jaden leluille enään.:D Pitää kyllä mennä ostamaan joku hyllykkö ja laatikoita, että saa palikat ja dublot oman paikkansa. Jade ei hirveesti paketeista edes piitannut ja minä olin se joka innoissaan sai repiä niitä auki. Iloisesti aina hihkuin Jadelle, että ''Kato kato mitä täällä oli! wauuu! Oi kun hieno!'' - mutta eipä neiti oli aivan omissa maailmoissaan, eikä kiinnittänyt paljoakaan huomiota mun höpinöihin :D
Taidettiin myös minä ja Niko olla kilttejä tänä vuonna, sillä joulupukki muisti meitäkin usealla paketilla!


Hyvin iloinen tonttu! :D






Huomenna tiedossa lisää kinkkua, suklaata, vielä vähän kinkkua ja paljon muita herkkuja.
Huomenna ruokailemme siis mun vanhempien luona!
Sitten saakin taas vuoden olla ja karistella joulukiloja ennen seuraavaa satsia.:D

Hyvää Joulua!

Muutamat lahjat avattiin jo heti aamusta, loput sitten mummulassa!:)

Ihanaa joulua kaikille ja 
muistakaahan nauttia!





Missä on se joulufiilis?


Joulufiiliis! huhuu missä sä oleet? -No eipä ainakaan täällä.
Ollaan tehty joulusiivot, laitettu kuusi, lahjat paketoitu, laitettu jouluvaloja ja kaikkea muuta hömppää, leivottu torttuja ja pipareita, mutta eei, ei tunnu pätkäänkään joululta! Jouluaattoon on virallisesti vähän alle tunti(!?) ja se ei tunnu missään. Pienenä jännäsin joulua niin paljon, että vatsa oli aina aivan sekasin:D


Pienenä joulua rupesi odottamaan jo melkein ennenkuin kesä loppui, mutta entäs nyt? Vaikka ensimmäistä kertaa päätinkin laittaa kotia hieman jouluisemmaksi, niin hyvä jos on siltikään ehtinyt edes ajatella koko asiaa. Mutta nyt on sentään jopa lunta jouluna, jeeij! Eiköhän se joulumieli vielä sieltä pomppaa kunnolla esiin kun pääsee lahjojen ja kinkun kimppuun.;)




Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Lumi tuli, lumi suli.

Vihdoin täällä on taas kunnolla lunta! Toivottavasti tämä hupi kestäisi tällä kertaa kauemmin kuin yksi tai kaksi päivää. Nyt on niin ihanan valoisaa ja kaunista.
Aiemmin ei ole tehnyt mieli katsoa edes ikkunasta ulos, kun on ollut niin karseen synkkää. Onneksi on kuitenkin keksitty kynttilät tuomaan valoa ja tunnelmaa.<3
Pihallakaan ei ole tullut oltua tuan kalseen ilman vuoksi, mutta nyt tehtiin siihen Jaden kanssa muutos ja suunnattiin heti aamusta nauttimaan lumesta pihalle!

Se on jännä kuinka asiat muuttuu lapsen saatuaan. Ennen vihasin lunta ja talvea yli kaiken, mutta nyt kummasti asia on kääntynyt aivan toiseen suuntaan. Kyllä mä edelleen vihaan talven tuomaa kylmyyttä, hyrrr. Mutta nyt osaa nähdä myös sen hauskan ja kauniin puolen. Se on myös niiin suloinen näky kun toinen tepsuttaa paksussa toppapuvussa kömpelösti lumella:D





Juuri tälläinen sää on täydellinen talvisää! Pikkusen pakkasta ja lunta joka narskuu kenkien alla kävellessä. Myös rakas ystävämme aurinko päätti tänään näyttäytyä jo aamulla ja siellä se porottaa edelleen.
Jadekin oli ihan innoissaan lumesta, vaikka kävely hangessa tuottikin hieman vaikeuksia ja naamalle lennettiin monta kertaa, mutta eipä se menoa haitannut.

Nyt vain peukut pystyyn, että lunta olisi vielä joulunakin ja säästyisimme hirveältä mustalta joululta!

Hiusoperaatio: neiti liekkipää.

Kun kesällä 2013 leikkasin hiukset lyhyiksi, päätin että en enään ikinä päätyisi siihen samaan värjäyskierteeseen missä olin ollut jo monta vuotta. Tukka vaihtoi väriä 3kk välein ja välillä jopa monta kertaa kuukaudessa. Hiukset eivät kasvaneet ollenkaan, vaan lyhenivät ja katkeilivat värjäyksen ja suoristamisen johdosta. Hiukseni olivat kokeneet paljon, todella paljon! Lyhyen mallin johdosta sain kasvatettua oman värin takaisin. Keväällä 2014 tulikin yllättäen ikävä sitä hehkuvaa punaista väriä ja tadaa niinhän mun pää sitten olikin jo punainen. Siitä ruskeaan ja siitä vielä takaisin punaiseen. Ja hiukset sanoo auts!

Nyt menossa punaisesta eroon -operaatio ja ajattelin hoitaa sen hienovaraisesti mahdollisimman vähäisellä hiusten rasituksella. Kuten arvata saattaa tan tan taaaa, pieleen meni. Ensin tein 2 c-vitamiini vaalennusta, ei toimi. Päätin sitten että, lyödään tähän päälle vaaleanruskea hiusväri, jos siittä vaikka raidoittamalla saisi vaalean lopputuloksen. Pieleen meni sekin. Latvat haaleni juu, mutta juurikasvu muuttui vihreäksi<3 Sitten päätin että nyt riittää ja tujummat aineet käyttöön!
Löysin citymarketista jonkun uuden (en tiedä onko oikeasti uusi, mutta mulle se oli:D) värinpoiston joka lupasi jopa 8 asteen vaalennuksen.
Tänään lätkäsin sen sitten päähän..



Luonnossa nämä ovat oikeasti enemmän vaaleat, eikä taita noin paljon oranssiin, vaan enemmänkin vaaleanpunaiseen. Ei siis läheskään yhtä kauheat, mitä kuvat antaa näyttää. Ei myöskään sentään ole enään vihreää juurikasvua, jeij!
Nyt annan mun kultakutrien levätä muutaman viikon ja ennen joulua pamautan tähän jonkun mukavan vaalean sävyn ja kattotaan miten käy. Saa nähdä olenko jouluna kalju, oranssipää, vai jotain muuta, sen näkee sitten.
Tässä kuontalossa onkin hyvä lähteä viettämään viikonloppua mökille kaikkia piiloon!
Hyvää viikonloppua kaikille!

Vauvantarvikkeiden hyödykkeet & turhukkeet.


Nyt kun meillä on vauvavuosi virallisesti jo ohitse ajattelin kirjoittaa vauvantarvikkeista. Niistä jotka oli meille suuri apu arkeen ja paljon käytössä, mutta toki myös niistä jotka olivat turhia ja jäivät moneksi kuukaudeksi nurkkaan pölyyntymään.

Listan ykköseksi kuuluu tottakai äänenvaimennin, elikkäs tutti!
Jade alkoi syömään tuttia heti sairaalasta kotiin päästyämme ja typykkä kiintyi siihen varsin nopeasti.
Tutti on pelastanut monet kaupparaivarit, auttanut neidin syvään uneen ja tuonut tälle lohtua jos on johonkin sattunut. Enään Jade ei syö päivisin ollenkaan tuttia, vaan se on käytössä vain nukkuessa.
Nykyään tutti on kylläkin pelkkä turhake ja sitä syödään vain tottumuksen vuoksi. Ei tämän ikäsellä enään ole niin kovaa imemisen tarvetta, että tuttia oikeasti tarvitsisi, kunhan se on muutenvain suussa mussutettavana. Eiköhän me siitä vielä eroon päästä, toivottavasti ennen 2-vuoden ikää.


Mikä on se semmoinen värikäs ja tärisevä, joka saa aikaan hyvän mielen? (älkää ajatelko tätä nyt väärin:D) Sehän on sitteri ja se jos mikä tuli meillä kyllä tarpeeseen! En olisi ikinä ehtinyt imuroida, tehdä ruokaa tai käydä suihkussa jos meillä ei olisi tätä vempainta ollut. Onneksi Jade oli sellainen vauva joka siinä viihtyi vallan mainiosti! Päikkäritkin nukuttiin parhaiten sitterissä. Sitteri meillä oli myös se joka aiheutti Jadelle alien -muotoisen pään, neiti siis viihtyi siinä ehkä liiankin hyvin, jotta ei edes itse älytty, että sillä voi olla myös ''sivuvaikutuksia..''
Myös lelukaarellinen leikkimatto oli meillä kovassa käytössä 2-4kk ja se ajoi välillä aikalailla samaa asiaa kuin sitteri. Itse ehti tehdä kotiaskareita samalla kun tyttö touhotti matolla lelujen keskellä.


Vaunut! Varmasti jokaiselle perheelle tuttu väline joka on käytössä päivittäin enemmän tai vähemmän. Itse en olisi päässyt päivisin Jaden kanssa mihinkään ilman vaunuja, joten ne olivat (ja ovat edelleen) kyllä päivittäinen pelastus! Tykkään meidän vaunuista ihan hirmusesti, mutta niissä on kyllä yksi, aika isokin miinus. Vaikka nämä kys. vaunut ovat heittoaisalla, niin ei niittä siltikään voi kääntää niin, että lapsi on kasvot menosuuntaan. Vaunut nimittäin omaavat vähän turhankin hyvät jouset ja kääntyessä työntöaisan saa vääntää polviin asti jotta renkaat nousee maasta.. Mutta muuten nämä on ihan huiput!
Matkarattaat ovat myös tulleet meille isoon tarpeeseen. Varsinkin kun Jade oli vauva, oli kauppareissut helppoja kun kaukalon sai laittaa suoraan matkarattaisiin. Ei ainakaan tarvinnut herätellä nukkuvaa vauvaa ja laittaa tätä koviin ostoskärryjen kaukaloihin tai änkeä koko turvakaukaloa ostoskärryyn, niin että sinne ei mahdu puoliakaan mitä pitäisi ostaa. Nykyään matkarattaat ovat myös meillä mukana keskustassa ja on siellä kivan näppärät. Enimmäkseen ne kyllä toimivat tällähetkellä päikkäreitä varten parvekerattaina.


Entäs ne turhat tarvikkeet sitten?
Turhimpien listan kärkeen pääsi ehdottomasti bumbo -tuoli ja kävelytuoli!
Minä itse välttämättä halusin Jadelle bumbo tuolin ja olin aivan innoissani siittä kuinka kätevä se olisi. Oli tosi kätevä juu.. mutta ei ihan meidän juttu. Jade oli 3kk-4kk kun se meille kotiutui ja eihän meidän michelin neitokainen siihen edes meinannut mahtua! Iso miinus siis pienistä jalka-aukoista. Suihkussa sitä käytettiin muutaman kerran, sillä siihen aikaan kylpeminen ei tullut kuuloonkaan. Loppujenlopuksi hankkiuduin tuolista eroon ja annoin sen kummitytölle. Onkohan se siellä ollut käytössä, vai kävikö niinkuin meille, että tuoli lojuu komerossa monta kuukautta, sitä en tiedä.:D
Kävelytuoli olis muuten varmaan ollut kiva (ainakin Jaden mielestä) jos meidän pikkupallero olisi ylettänyt kunnolla maahan ja päässytkin eteenpäin sillä, mutta eei. Kävelytuoli kaivettiin aina viimeisenä oljenkortena esiin jos kiukku iski Siinä neiti istui tyytyväisenä niin kauan, että rupesi tympimään kun ei sillä mihinkään päässyt. Sekin pääsi sitten kesällä viimein uuteen kotiin, pois pölyttymästä meidän sohvan takaa.



Jade oli 6kk kun me ostettiin hoitopöytä ja se jäi melkein heti ihan turhaksi! Ajattelin vain, että se näyttäisi kivalta meidän vessassa..:D Mun mielestä vaipan vaihto sujui helposti sängyllä tai sohvalla, eikä hoitopöytää tarvittu.

Kun meille se toinen lapsi sitten joskus siunaantuu, niin pakolliset hankinnat ovat kyllä: sitteri ja rintareppu! Ajattelin myös toiselle sen hoitopöydän ostaa, mutta sellaisen lipastollisen johon saa sitten pikkuisen vaatteet jemmaan.
Mitkäs lastentarvikkeet on teille olleet sellaisia pakollisia ja mitkä taas hieman turhia?

C-vitamiini vaalennus hiuksiin.

Katsoessaan peiliin kiinnittyy huomio heti ensimmäisenä siihen aivan järkyttävään ja ärsyttävimpään, juurikasvuun! Siinä samassa tuli idea, että hyvästi punainen ja tervetuloa takaisin vaalea/oma väri.

Olin aiemmin kuullut paljon juttua tästä c-vitamiini litkusotkusta, joka vaalentaisi hiusta. Se olisi myös paljon hellävaraisempi kuin kaupan myrkkyhiusvärit. Tuumasta toimeen, minä myös kun kaikki muutkin!

Tähän tarvitset:
-C-vitamiinitabletteja (itse käytin 20kpl)
-Shamppoota (Tähän käy varmasti mikä tahansa shamppoo, itse ostin Herbinan syväpuhdistavaa)
-Hieman vettä (jotta aine on helpompi levittää)

Elikkäs tabut murskaksi ja ne sekoitetaan n. kolmeen ruokalusikalliseen shamppoota, hieman vettä sekaan ja voilà ihmelitku on valmis! Väri päähän ja pipon alle tunniksi hautumaan.


Ostin myös lisäksi kosteuttavan tehohoitoaineen jälkikäsittelyä varten.


Eieieieeii! EI tämän näin pitäny mennä. Mitä mun hiuksille tapahtu? Hehheh hyvä vitsi, sillä ei juuri mitään. Joo kyllä se väri hieman haalistui tuollain olemattomasti, mutta ei niinkuin oletin. Monilla muilla heti yhden käsittely kerran jälkeen väri lähti todella hyvin ja hiuksista tuli vaaleat. Mutta eipä tietenkään mulla. Hiuksista tuli rumasti haalistuneet, kuivahtaneet korppuset käkkärät. Onneksi ostin sen tehohoidon!

Omasta kokemukseni on siis se, että tämä ei toimi! Entiedä johtuuko se hiuslaadusta vai siitä etten vain osanut tehdä sitä oikein, mutta mulla se ei toiminut niinkuin piti.

Sitten kysymys. Mitä ihmettä mä näille nyt teen? Vedänkö uuden ihmelitku seoksen päähän, ostanko kaupan tappovärejä vai maksanko itseni kipeäksi kampaajalla?
Auttakaa!


Haaveena kaksoset?

En tiedä mikä siinä oikein viehättää, mutta olen pienestä pitäen halunnut identtiset poika kaksoset!
Se miksi juuri kaksi poikaa, en tiedä:D Näin on vain ollut pienestä asti.
Kaksosten hoito on varmasti paljon haastavampaa kuin yhden lapsen ja siitä sainkin pienen todisteen viime lauantaina.

Lauantaina tosiaan meille tuli mun kaverin poika tänne hoitoon. Ihana Oliver! Lapsilla ikäeroa on 6 päivää, mikä on sinänsä hassua, sillä lasketuissa ajoissa meillä oli eroa kuitenkin kuukausi.
Lapset ovat nähneet tosiaan ihan vauvasta saakka ja on ne vaan niiin söpöjä yhdessä! Meidän rakastavaiset;)



Vaikka beibet olivatkin aika nätisti lauantaina, en voi väittää ettei kahden samanikäisen vahtimisessa olisi ollut yhtään haastetta. Oltiin mustasukkasia mun sylistä, riideltiin leluista ja jopa tönittiin toisia. Siis mitä? en mä tiennyt, että 1v2kk ikäset osaa olla jo näin ilkeitä. Jadesta kuoriutui oikea mustasukkainen hirviönainen ja monta kertaa sai kieltää, ettei leluja oteta kädestä tai että toista ei revitä vaatteista. Onneksi kuitenkin suurimman osan ajasta lapset leikkivät nätisti sovussa.

Oon usein miettinyt, että miten kaksosten syötöt sitten menee? Varsinkin kun he ovat vauvoja. Mitä jos molemmille sattuu nälkä yhtäaikaa? Ovatko he tissillä samaan aikaan, vai huutaako toinen naama punaisena odottaen omaa vuoroaan? Nyt kaksosten äidit saatte valaista mua!:D

Meillä ei onneksi nälkä yllättänyt samaan aikaan ja sainkin syöttää Oliverin ensin rauhassa ja laittaa tämän nukkumaan päiväunia. Sitten oli Jaden vuoro syödä ja käydä nukkumaan. Mutta apua jos molemmilla olisi ollut raivon nälkä + hirmu väsy samaan aikaan! Huh, onneksi ei!

Pienistä kinasteluista ja mustasukkaisuudesta huolimatta en kyllä oo luopumassa mun kaksoshaaveista ikinä! 
Kaksosia tuskin tulen kyllä koskaan saamaan, mutta ainahan saa toivoa, eikö?


Hei haikara, missä meidän vauva?

Mietin pitkään, että uskallanko kirjotella tänne blogiin meidän vauvahaaveista ja yrityksestä. Toisaalta, miksipä en uskaltaisi? Jaan blogissa teille paljon asioita elämästäni, arjestani, mielipiteistäni, joten eiköhän pieni ripaus vauvahaaveita mahdu tähän joukkoon mukaan.

Jo ennen Jaden syntymää olimme Nikon kanssa yhtä mieltä siitä, että seuraava olisi tervetullut pienellä ikäerolla. Tämä pieni ikäero tarkoitti meille 1-1,5 -vuotta, maximissaan kaksi.
Jade on jo 1v.2kk, eli meillähän pitäisi olla jo toinen vauva? Mutta missä se on? Mahassa?Tuhisee sängyssä?Vai kenties sohvan alla? Nouuup meillä ei ole vauvaa!

Puolenvuoden sisällä ehdimme iloita kolme kertaa 2 punaisesta viivasta tikussa. Meille piti tulla joulu -vauva, sitten helmi -vauva ja lopulta vielä maalis -vauva. Eipä tullut, eikä tule.
Ja se pettymys, kun joka hemmetin kuukausi ne punaiset hanat vain aukenevat!
Usein tulee mietittyä, että mitä pahaa me olemme tehneet ansaitaksemme tällaisia jatkuvia pettymyksiä. Mielessä pyörii myös ajatus siitä, että mitä jos sitä toista lasta ei koskaan tulekkaan?  Kuinka moni 17 -vuotias ylipäätään mietiskelee edes tämmöisiä asioita. Veikkaan että ei kovinkaan moni. Samat asiat pyöri mun mielessä jo ennen pienintäkään aavistusta Jadesta. Silloin todella pelkäsin, etten koskaan tulisi saamaan lapsia. Menihän siihenkin ''tärppiin'' piiitkä aika! Vaikka nyt myöhemmin ajatellen parempaa hetkeä ei olisi ollutkaan.
Saa nähdä kuinka kauan tämä toinen meinaa meitä vielä odotuttaa, toivotaan että ei kauaa.


Toivossa on hyvä elää ja nyt vain peukut pystyyn jos vaikka saataisiin uudenvuoden kunniaksi huippu uutisia!


Muita samassa tilanteessa olevia/olleita?

Sekametelisoppa kuulumiset.



Taas on lähes viikko mennyt siitä, että olen edes blogia avannut ja tänne mitään kirjotellut.
Silloin kun olisi aihe mistä kirjoittaa, ei ole kuvia ja sitten kun niitä kuvia saisi otettua on kummasti se aihe jo unohtunut tai siitä ei vain huvita enään kirjoittaa.

Jos niitä kuulumisia..
Meille kuuluu hyvää! Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja maanantaina onkin jo joulukuun ensimmäinen päivä. Sanokaa etten ole ainut joka on vähän hitailla lahjojen kanssa? Tänään tilasin ensimmäisen lahjan ja senkin Nikolle.:D Yleensä miehille lahjojen keksiminen on mission inpossible, mutta nyt lahjaideoita pursuaa joka paikasta! Eipä tarvitse tämän asian kanssa enään tuskailla.
Huomenna on tiedossa paaljon shoppailua ja lahjojen ostelua! Ja oi että niitä ihania iltoja kun saa niitä paketoida, vaikka oonkin tosi huono paketoimaan ja lahjapaketit näyttää aina joltain 5-vuotiaan tekemiltä ruttukasoilta, mutta mitä väliä, tykkään siittä silti.

Unohdetaan joulu hetkeksi ja rullataan viikko takaperin kun oli kummipojan ristiäiset! Minä ylläripylläri oon aivan unohtanu niistä tänne mainita. Kaikki meni ristiäisissä hyvin Jaden raivohepuleista lukuunottamatta. Pikkumiehestä tuli Leevi<3

Tällä viikolla me ollaan:
-Oltu paljon mummolassa katsomassa lätkää.
-Oltu taimitarhassa ja avoimessa.
-Jade pääsi ensimmäistä kertaa temppuilemaan temppuradalle.
-Leikitty ulkona.
-Nähty kavereita.
-Nautittu siitä kun Niko on meidän kanssa kotona.<3
Lauantaina on tiedossa varmasti paljon hulinaa ja vilskettä! Jade saa tänne kaverin ja minä saan tuplasti enemmän vahdittavaa. Ihana Oliver tulee meille hoitoon.:) Lauantaina olisi tiedossa myös Jaden pikkuserkkujen synttärit, mikäli me sinne ehditään.

Eiköhän tämä teksti ole jo tarpeeksi sekava.
Hyvää viikonloppua siis kaikille!

Jade 14kk

Sen sijaan, että keskittyisin kertomaan mitä kaikkea Jade osaa, niin ajattelin kertoa hänen luonteestaan.


Jade on iloinen tyttö! Jade hymyilee, nauraa ja juttelee paljon, se myös tarttuu muihin yllättävän helposti. Lähes aina kaupassa ollessamme saamme ihailevia katseita tuan lirkuttelevan tytön ansiosta.
Suurimmat ilon merkit aiheuttaa se kun Niko tulee ovesta sisään kotiin. Jade juoksee aina välittömästi innoissaan ovelle isin luo.<3 On tämä lapsi kyllä vain niin ihana hassu höpönassu. Ei tarvitse kuin joku ilme vääntää naamalle, niin pimu nauraa räkättää vieressä. Hippa on myös yksi Jaden lempileikeistä ja se saa tytöllä hymyn korviin asti.

Tätä iloisuutta ei kuitenkaan kaikki huomaa, ainakaan heti, sillä Jade on myös ujo.Kylässä ollessamme neiti roikkuu vain mun helmoissa ja ei pelkoa että kukaan saisi tyttöön koskea ilman itkua. Paitsi mun ja Nikon vanhemmat ovat sellaiset henkilöt joita Jade ei vierasta ollenkaan.
Jos on uusia ihmisiä, tai vaikka sukulaisiakin joita ei vain ole hetkeen nähnyt, menee Jadella jonkun aikaa totutella, ennenkuin uskaltaa musta irtautua ja näyttää rempseän luonteensa.


Jade on kiltti. Jade antaa tavaroiden olla paikoillaan ja tietää mihin saa koskea ja mihin ei. Joskus neiti kyllä tekee poikkeuksen sääntöön ja saattaa napata kaukosäätimen tai puhelimen, tai näppäillä hieman koneen näppäimiä. Tottakai jokainen taapero niitä rajoja välillä koittelee, mutta yleisesti Jade ymmärtää hyvin mitä saa tehdä ja mitä ei. Kylässä ollessa Jade on itse enkeli ja siellä harvemmin edes yritetään koskea mihinkään kiellettyyn. Jade antaa myös kissojen olla rauhassa, mitä nyt välillä käy niitä vähän tökkimässä ja halailemassa, mutta sen enempää ne ei neitiä kiinnosta.

Jokaisessa ihmisessä on kaksi puolta ja Jadestakin löytyy se ihanista ihanin riiviöpuoli.
Kun sohvalle kiipeäminen ei onnistu: heittäydytään lattialle. Kun joku sanoo ''ei'': heittäydytään lattialle. Kun nostetaan keinusta pois: heittäydytään maahan. Kaikesta, mikä Jaden mielestä on väärin heittäydytään maahan ja vedetään itkupotkuraivarit. Välillä myös mun tekisi mieli liittyä neidin seuraan, mutta ehkä jätän sen tekemättä. Neiti osaa olla myös hyvin kärsimätön..öhöhöm keltähän perinyt..? Kärsimättömyydestä seuraa yleensä raivokohtaus, eli laittialle heittäytyminen. Kun kirjan sivu ei aukea yhtä nopeasti, tai äiti laittaa ruokaa liian hitaasti, kun leegopalikka ei mene kiinni toiseen niinkuin pitäisi, lopputuloksen voitte vain arvata.



Jaden huone sai jälleen uuden lookin.

Pääosin päätin keskittyä siis vain Jaden luonteen kertomiseen, mutta tässä myös muutama muu asia meidän 14kk ikäisestä neidistä:
-Jade harjoittelee kovasti syömään itse.
-Jadella on 10 hammasta.
-Vaatekoko on 74/80
-Jade osaa kävellä takaperin ja juosta.
-Jade on myös oppinut jalon kiipeilyn taidon ja nyt sohvallekkin päästään ihan itse.

Tänään Jade nukkui myös ensimmäiset päiväunet ilman tuttia ja nyt myös meni yöunille ilman tuttia!
 En kyllä mitenkään usko, että voidaan päästä näin helpolla tutista luopumisesta! 
Katsotaan nyt, mitä tämä yö tua tullessaan.


Huoneongelma ratkaistu!

Aiemmin kirjoitin postauksen lastenhuoneesta, joka aiheutti mulle päänvaivaa. Sain paljon kommentteja ja vinkkejä, mitä huoneelle voisi tehdä ja joitain niistä aion toteuttaakkin. Nojatuoli idea oli hyvä ja se me tullaan sinne jossain vaiheessa myös hankkimaan. Samaten myös uudet matot ovat ostoslistalla. Joku myös kysyi, etteikö seiniä voisi maalata, mutta ikävä kyllä ei voi. Ette arvaakkaan kuinka se mua ärsyttää, kun niin kovasti haluaisin täällä laittaa seiniin jotain väriä. Toiselle tyhjälle seinälle aion keksiä jonkun ratkasun, että miten saan Jaden kuvat kivasti siihen näytille.

Mitään uutta siis en ole ostanut vielä uudistaakseni Jaden huonetta. Vaan tavaroita oon kaivanut ympäri kämppää ja siirtänyt Jaden huoneeseen. Myös kammottava pallomerihässäkkä sai lähtöpassit huoneesta, sillä enemmän se oli kissojen kuin Jaden käytössä.
Tältä Jaden huone näytti ennen ja tältä se näyttää nyt:


Pöllöt pääsivät olohuoneen sohvalta Jaden huoneeseen.

Perhostarrat saivat uuden muodon




Mitäs piditte?
Mun mielestä tämä on paljon selkeempi ja paaaaljon paremman näköinen kuin edellinen sekamelska järjestys! :) Nyt voin edes hetken olla tyytyväinen.

Köhköh* Heipähei taas flunssa!

Flunssassa siis jälleen..argh! Eikö tämä typerä nuhakausi voisi jättää meidän perheen jo rauhaan.
Taidettiin me olla jopa 2 viikkoa terveenä ennenkuin se taas iski. On jopa sama tauti kuin viimeksi, nyt se vain alkoi Jadella yskällä. Jadella nenä vuotaa ja yskittää, tämän vuoksi myös yöunet ovat kärsineet aika pahasti, kun toinen heräilee öisin räkäisyyteen ja yskään. Viime yönäkin herättiin varmasti 14329572358490210480129480 kertaa ja sen huomaa ainakin omasta olotilasta flunssan lisäksi.
Tosi kurjaa kun ei viitsi edes ulos lähteä, vaikka Jade niin haluaisi leikkiä pihalla. Onneksi Jade jaksaa olla pirteänä tästä kaikesta huolimatta.



Saammepahan vain makoilla yhdessä sohvalla peittojen ympäröimänä ja halia toisiamme.
Kirjat ovat nyt myös Jaden suosikki juttu ja niitä luetaankin monta päivässä. Jadella on vain muutama kirja ja ne osaankin ulkoa, kun samaa kirjaa selataan läpi miljoona kertaa päivässä. Mutta ei se mitään, pääasia että murulla on hauskaa.:)






Me sairastellaan Jaden kanssa nyt flunssat poies, jotta päästään taas ulos leikkimään ja näkemään kavereita!
Hyvää alkuviikkoa kaikille!