Muuttostressiä

Kuusi päivää muuttoon!

Mä en tosiaankaan tiedä miten tullaan tästä selviämään. Nikolla on iltavuoroviikko, eli menee töihin kahdeksi ja pääsee töistä yöllä klo 00. Tavaroiden karsiminen ja pakkaaminen jää siis suurilta osin mun harteille. Tai siis mun ja näiden pikkuapureiden, joista ei todellakaan ole sitä apua.

Mä en ole vielä edes aloittanut pakkaamaan, enkä vielä edes tiedä mistä aloittaisin. Tänään sentäs kävin ostamassa läjän jätesäkkejä joihin voi sitten survoa puolitaloa ja heittää roskiin. En ymmärrä kuinka kahdessa vuodessa ehtii kertymään nurkkiin näin paljon kaikkea turhaa tavaraa.
No nyt ainakin niistä pääsee eroon. Täytyy vain löytää joku sopiva rako kaappien läpi käymiseen ilman, että meidän koko kolmen kopla roikkuu jaloissa kiinni.

Muuttopäivänä lapset pääsevät onneksi mun äidille hoitoon, niin eivät ainakaan silloin ole pyörimässä jaloissa. Mutta tää pakkaaminen, ai että kun voi turhauttaa jo nyt ennen kuin on edes aloittanut. Pian loppuu päivät kesken, joten pakko jostain olisi jo aloittaa. Tai sitten suosista jätän koko homman viikonloppuun, kun Nikokin on silloin kotona. Heivaan hänet vaan lasten kanssa johonkin ja saan pakata rauhassa. Aika hyvä suunnitelma.

Pakkaamisen lisäksi mua stressaa kamalasti se tavaran määrä mikä täältä lentää pihalle ja se ettei mulla oo hajuakaan minne ne voisi viedä. En viitsi meidän pihan roskakatostakaan täyttää mustilla jätesäkeillä. Taidanpa antaa tämän ongelman lahjaksi Nikolle.

Kolmas hermoromahduksen aihe on se jäätävä sekasorto mikä muutosta seuraa. On kaksi asuntoa ja molemmat ihan mullin mallin. Ne tavarat voisi vaan itekseen liitää siitä muuttokuormasta omille paikoilleen ja vanha asunto voisi itse siivota itsensä. Tai sitten voitaisiin vain yksinkertaisesti hypätä jo helmikuun loppuun ilman minkäänlaisia muistikuvia koko muutosta, eikö? Itseasiassa hypätään suoraan kesään, sillä tämä talvikin alkaa jo tympimään.

Mä vaan niin odotan sitä, että ollaan siellä uudessa asunnossa, tavarat purettuna ja kaikki tää stressi on ohi.
Varmaan tuli selväksi, että vihaan muuttamista melkein enemmän kuin tätä hemmetin kylmää talvea. Talven jälkeen kuitenkin tulee aina kevät, on lämmin ja aurinko paistaa. Eiköhän mekin siis tästä muuttohässäkästä selvitä ja pian saadaan nauttia uudesta kodista.