Hei haikara, missä meidän vauva?

Mietin pitkään, että uskallanko kirjotella tänne blogiin meidän vauvahaaveista ja yrityksestä. Toisaalta, miksipä en uskaltaisi? Jaan blogissa teille paljon asioita elämästäni, arjestani, mielipiteistäni, joten eiköhän pieni ripaus vauvahaaveita mahdu tähän joukkoon mukaan.

Jo ennen Jaden syntymää olimme Nikon kanssa yhtä mieltä siitä, että seuraava olisi tervetullut pienellä ikäerolla. Tämä pieni ikäero tarkoitti meille 1-1,5 -vuotta, maximissaan kaksi.
Jade on jo 1v.2kk, eli meillähän pitäisi olla jo toinen vauva? Mutta missä se on? Mahassa?Tuhisee sängyssä?Vai kenties sohvan alla? Nouuup meillä ei ole vauvaa!

Puolenvuoden sisällä ehdimme iloita kolme kertaa 2 punaisesta viivasta tikussa. Meille piti tulla joulu -vauva, sitten helmi -vauva ja lopulta vielä maalis -vauva. Eipä tullut, eikä tule.
Ja se pettymys, kun joka hemmetin kuukausi ne punaiset hanat vain aukenevat!
Usein tulee mietittyä, että mitä pahaa me olemme tehneet ansaitaksemme tällaisia jatkuvia pettymyksiä. Mielessä pyörii myös ajatus siitä, että mitä jos sitä toista lasta ei koskaan tulekkaan?  Kuinka moni 17 -vuotias ylipäätään mietiskelee edes tämmöisiä asioita. Veikkaan että ei kovinkaan moni. Samat asiat pyöri mun mielessä jo ennen pienintäkään aavistusta Jadesta. Silloin todella pelkäsin, etten koskaan tulisi saamaan lapsia. Menihän siihenkin ''tärppiin'' piiitkä aika! Vaikka nyt myöhemmin ajatellen parempaa hetkeä ei olisi ollutkaan.
Saa nähdä kuinka kauan tämä toinen meinaa meitä vielä odotuttaa, toivotaan että ei kauaa.

Toivossa on hyvä elää ja nyt vain peukut pystyyn jos vaikka saataisiin uudenvuoden kunniaksi huippu uutisia!


Muita samassa tilanteessa olevia/olleita?

Sekametelisoppa kuulumiset.

Taas on lähes viikko mennyt siitä, että olen edes blogia avannut ja tänne mitään kirjotellut.

Silloin kun olisi aihe mistä kirjoittaa, ei ole kuvia ja sitten kun niitä kuvia saisi otettua on kummasti se aihe jo unohtunut tai siitä ei vain huvita enään kirjoittaa.

Jos niitä kuulumisia..
Meille kuuluu hyvää! Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja maanantaina onkin jo joulukuun ensimmäinen päivä. Sanokaa etten ole ainut joka on vähän hitailla lahjojen kanssa? Tänään tilasin ensimmäisen lahjan ja senkin Nikolle.:D Yleensä miehille lahjojen keksiminen on mission inpossible, mutta nyt lahjaideoita pursuaa joka paikasta! Eipä tarvitse tämän asian kanssa enään tuskailla.
Huomenna on tiedossa paaljon shoppailua ja lahjojen ostelua! Ja oi että niitä ihania iltoja kun saa niitä paketoida, vaikka oonkin tosi huono paketoimaan ja lahjapaketit näyttää aina joltain 5-vuotiaan tekemiltä ruttukasoilta, mutta mitä väliä, tykkään siittä silti.

Unohdetaan joulu hetkeksi ja rullataan viikko takaperin kun oli kummipojan ristiäiset! Minä ylläripylläri oon aivan unohtanu niistä tänne mainita. Kaikki meni ristiäisissä hyvin Jaden raivohepuleista lukuunottamatta. Pikkumiehestä tuli Leevi<3

Tällä viikolla me ollaan:
-Oltu paljon mummolassa katsomassa lätkää.
-Oltu taimitarhassa ja avoimessa.
-Jade pääsi ensimmäistä kertaa temppuilemaan temppuradalle.
-Leikitty ulkona.
-Nähty kavereita.
-Nautittu siitä kun Niko on meidän kanssa kotona.<3
Lauantaina on tiedossa varmasti paljon hulinaa ja vilskettä! Jade saa tänne kaverin ja minä saan tuplasti enemmän vahdittavaa. Ihana Oliver tulee meille hoitoon.:) Lauantaina olisi tiedossa myös Jaden pikkuserkkujen synttärit, mikäli me sinne ehditään.

Eiköhän tämä teksti ole jo tarpeeksi sekava.
Hyvää viikonloppua siis kaikille!

Jade 14kk

Sen sijaan, että keskittyisin kertomaan mitä kaikkea Jade osaa, niin ajattelin kertoa hänen luonteestaan.

Jade on iloinen tyttö! Jade hymyilee, nauraa ja juttelee paljon, se myös tarttuu muihin yllättävän helposti. Lähes aina kaupassa ollessamme saamme ihailevia katseita tuan lirkuttelevan tytön ansiosta.
Suurimmat ilon merkit aiheuttaa se kun Niko tulee ovesta sisään kotiin. Jade juoksee aina välittömästi innoissaan ovelle isin luo.<3 On tämä lapsi kyllä vain niin ihana hassu höpönassu. Ei tarvitse kuin joku ilme vääntää naamalle, niin pimu nauraa räkättää vieressä. Hippa on myös yksi Jaden lempileikeistä ja se saa tytöllä hymyn korviin asti.

Tätä iloisuutta ei kuitenkaan kaikki huomaa, ainakaan heti, sillä Jade on myös ujo.Kylässä ollessamme neiti roikkuu vain mun helmoissa ja ei pelkoa että kukaan saisi tyttöön koskea ilman itkua. Paitsi mun ja Nikon vanhemmat ovat sellaiset henkilöt joita Jade ei vierasta ollenkaan.
Jos on uusia ihmisiä, tai vaikka sukulaisiakin joita ei vain ole hetkeen nähnyt, menee Jadella jonkun aikaa totutella, ennenkuin uskaltaa musta irtautua ja näyttää rempseän luonteensa.

Jade on kiltti. Jade antaa tavaroiden olla paikoillaan ja tietää mihin saa koskea ja mihin ei. Joskus neiti kyllä tekee poikkeuksen sääntöön ja saattaa napata kaukosäätimen tai puhelimen, tai näppäillä hieman koneen näppäimiä. Tottakai jokainen taapero niitä rajoja välillä koittelee, mutta yleisesti Jade ymmärtää hyvin mitä saa tehdä ja mitä ei. Kylässä ollessa Jade on itse enkeli ja siellä harvemmin edes yritetään koskea mihinkään kiellettyyn. Jade antaa myös kissojen olla rauhassa, mitä nyt välillä käy niitä vähän tökkimässä ja halailemassa, mutta sen enempää ne ei neitiä kiinnosta.

Jokaisessa ihmisessä on kaksi puolta ja Jadestakin löytyy se ihanista ihanin riiviöpuoli.
Kun sohvalle kiipeäminen ei onnistu: heittäydytään lattialle. Kun joku sanoo ''ei'': heittäydytään lattialle. Kun nostetaan keinusta pois: heittäydytään maahan. Kaikesta, mikä Jaden mielestä on väärin heittäydytään maahan ja vedetään itkupotkuraivarit. Välillä myös mun tekisi mieli liittyä neidin seuraan, mutta ehkä jätän sen tekemättä. Neiti osaa olla myös hyvin kärsimätön..öhöhöm keltähän perinyt..? Kärsimättömyydestä seuraa yleensä raivokohtaus, eli laittialle heittäytyminen. Kun kirjan sivu ei aukea yhtä nopeasti, tai äiti laittaa ruokaa liian hitaasti, kun leegopalikka ei mene kiinni toiseen niinkuin pitäisi, lopputuloksen voitte vain arvata.

Jaden huone sai jälleen uuden lookin.

Pääosin päätin keskittyä siis vain Jaden luonteen kertomiseen, mutta tässä myös muutama muu asia meidän 14kk ikäisestä neidistä:

-Jade harjoittelee kovasti syömään itse.
-Jadella on 10 hammasta.
-Vaatekoko on 74/80

-Jade osaa kävellä takaperin ja juosta.
-Jade on myös oppinut jalon kiipeilyn taidon ja nyt sohvallekkin päästään ihan itse.

Tänään Jade nukkui myös ensimmäiset päiväunet ilman tuttia ja nyt myös meni yöunille ilman tuttia!
 En kyllä mitenkään usko, että voidaan päästä näin helpolla tutista luopumisesta! 

Katsotaan nyt, mitä tämä yö tua tullessaan.

Huoneongelma ratkaistu!

Aiemmin kirjoitin postauksen lastenhuoneesta, joka aiheutti mulle päänvaivaa. Sain paljon kommentteja ja vinkkejä, mitä huoneelle voisi tehdä ja joitain niistä aion toteuttaakkin. Nojatuoli idea oli hyvä ja se me tullaan sinne jossain vaiheessa myös hankkimaan. Samaten myös uudet matot ovat ostoslistalla. Joku myös kysyi, etteikö seiniä voisi maalata, mutta ikävä kyllä ei voi. Ette arvaakkaan kuinka se mua ärsyttää, kun niin kovasti haluaisin täällä laittaa seiniin jotain väriä. Toiselle tyhjälle seinälle aion keksiä jonkun ratkasun, että miten saan Jaden kuvat kivasti siihen näytille.

Mitään uutta siis en ole ostanut vielä uudistaakseni Jaden huonetta. Vaan tavaroita oon kaivanut ympäri kämppää ja siirtänyt Jaden huoneeseen. Myös kammottava pallomerihässäkkä sai lähtöpassit huoneesta, sillä enemmän se oli kissojen kuin Jaden käytössä.

Tältä Jaden huone näytti ennen ja tältä se näyttää nyt:

Pöllöt pääsivät olohuoneen sohvalta Jaden huoneeseen.

Perhostarrat saivat uuden muodon

Mitäs piditte?
Mun mielestä tämä on paljon selkeempi ja paaaaljon paremman näköinen kuin edellinen sekamelska järjestys! :) Nyt voin edes hetken olla tyytyväinen.

Köhköh* Heipähei taas flunssa!

Flunssassa siis jälleen..argh! Eikö tämä typerä nuhakausi voisi jättää meidän perheen jo rauhaan.
Taidettiin me olla jopa 2 viikkoa terveenä ennenkuin se taas iski. On jopa sama tauti kuin viimeksi, nyt se vain alkoi Jadella yskällä. Jadella nenä vuotaa ja yskittää, tämän vuoksi myös yöunet ovat kärsineet aika pahasti, kun toinen heräilee öisin räkäisyyteen ja yskään. Viime yönäkin herättiin varmasti 14329572358490210480129480 kertaa ja sen huomaa ainakin omasta olotilasta flunssan lisäksi.
Tosi kurjaa kun ei viitsi edes ulos lähteä, vaikka Jade niin haluaisi leikkiä pihalla. Onneksi Jade jaksaa olla pirteänä tästä kaikesta huolimatta.

Saammepahan vain makoilla yhdessä sohvalla peittojen ympäröimänä ja halia toisiamme.
Kirjat ovat nyt myös Jaden suosikki juttu ja niitä luetaankin monta päivässä. Jadella on vain muutama kirja ja ne osaankin ulkoa, kun samaa kirjaa selataan läpi miljoona kertaa päivässä. Mutta ei se mitään, pääasia että murulla on hauskaa.:)

Me sairastellaan Jaden kanssa nyt flunssat poies, jotta päästään taas ulos leikkimään ja näkemään kavereita!

Hyvää alkuviikkoa kaikille!

Ongelmana LASTENHUONE.

Jade sai ihan oman huoneen elokuun alussa, kun muutimme tähän asuntoon. Jo ennen muuttoa lastenhuone oli yksi asia jolla vaivasin päätäni. Miten sen sisustan? Mitä sinne ostetaan?


Tällä hetkellä huone ei miellytä mun silmää olleskaan!
Se on aivan sekasikiö= aivan tyhjä, mutta jotenkin taas niin täynnä tavaraa.
Lattianrajassa on lelulaatikoita ja muita tavaroita, mutta seinät huutaa tyhjyyttään. Mitä mä nyt sinne keksin?
Huone on kaikenlisäksi liian iso! Emmie osaa noin isoa huonetta sisustaa. Joutuu väkisin keksimällä keksiä, mitä sinne lisäisi, tai mitä ottaisi pois tai plaah. Huone on värikäs, liian värikäs. Haluiaisin enemmän vaaleita sävyjä ja sitten pieniä yksityiskohtia, joissa sitä väriä olisi. Mutta mitäs oon nua tuanne huoneeseen ostanut, oma vika.:D

Joten auttakaahan mua ja kertokaa mitä mä tälle teen!

Isienpäivä.

Taas oon 3 päivää myöhässä tämän tekstin kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan
Tämä ei ole ainut asia missä olen myöhässä, vaan myös isänpäivän suhteen olin asioissa todella jäljessä. Nikolta ja paapoilta jäi lahjat saamatta, sillä en keksinyt mitään ja sitten kun keksin oli jo liian myöhäistä tilata. Vaikka se lahja ei nyt tärkein olekkaan, niin kyllä mua silti otti päähän ja lujaa! Ei taida nää isänpäivät olla ihan mun juttu, ainakaan näiden kahden viimeisimmän perusteella.:D Viimevuoden isänpäivästä voit lukea tästä!

Päivää ennen askarreltiin Jaden kanssa pikakortit paapoille ja isille, pisteet siis siitä.

Isänpäivä aamu alkoi mukavasti kun Jaden kanssa herättiin puoli kymmenen aikoihin ja annettiin Nikon nukkua. Kahvinkeitin porisemaan ja Jade meni herättelemään isiä puoli 12 kortin kanssa. Jade ei tosin halunnut luovuttaa korttia isille, vaan piti sen mieluiten itsellään. :)
Sen verran kamala olen, etten tarjoillut aamupalaa ja kahvia sänkyyn. Ei Nikolla ole tapana syödä koskaan heti herättyään, paitsi tietenkin nyt. Niko teki itselleen ja mulle aamupalan, mikä tässä menikään väärin?


Ylpeä isi!

Puolen päivän aikaan minä ja Jade lähdettiin mun vahnempien luokse viettämään isänpäivää ja Niko jäi kotiin tekemään koulujuttuja (oli varmaan pirun hauskaa:D)
Minu isi oli tehny taas aivan super hyvää valkosuklaa kakkua! Namskis!

Ollaan me kyllä Jaden kanssa onnekkaita likkoja, kun meillä on maailman parhaimmat isit!

Kellon tarkka keskiviikko.

Yritin kirjata ylös kellon aikoja, milloin tapahtui mitäkin ja sainkin kirjattua, tosin vain muutaman sieltä täältä. Ajat ovat siis luokkaa ''ehkä jotain tännepäin.''

      Kello 09.25

Avaan silmät ja ihmettelen, että heräsinkö todellakin itsekseni? Jade ei huuda, joten kyllä heräsin toista kertaa vuoden aikana ennen Jadea. Makoilin tyytyväisenä sängyssä ja juttelin nuoretäidit -ryhmässä watsupissa. Kerroin heille juuri kuinka ihanaa oli kerrankin herätä aivan rauhassa ja yksin. Kunnes..

  Kello 09.55

14 tunnin hiljaisuuden jälkeen Jaden huoneesta kuuluu ääniä, iloista höpöttelyä.

Avaan oven ja super innokas neitokainen rallaa sängyssänsä.

Nostan Jaden pois sängystä, halin ja pusuttelen. Jade rupeaa touhaamaan omiaan, minä lähden etsimään meille päivä vaatteita.

                          Taitolaji päästä auton kyytiin!

Kello 10.15

Päivävaatteet on puettu päälle ja on aamupuuron aika.

Jadella menee hermot, kun puuro on kuumaa, eikä sitä voi vielä antaa.

Nälkä oli kova, Jade söi kaiken hienosti!

Täydellä masulla jaksaa hyvin leikkiä.

Kello 11.31

Lähdemme ulos ja suuntaamme ystävän luo leikkimään.

Vihdoin on tännekkin tullut lunta! On ollut niin kauhean märkää ja synkkää, mutta nyt lumi tua mukavasti valoa. :) Tänään oli mukava sää, pakkasta oli sopivasti (-5astetta) ja aurinko paistoi.

Lisää tätä!

Missä on mun vauva? 

Kello 14.30

Kaupan kautta kotiin ja Jadelle ruokaa. Jaden ruoka-aika hieman venyi myöhäsen heräämisen vuoksi. Ehkä myös sen, että en tosiaankaan huomannut kellon olevan noin paljoa, eikä Jade osoittanut edes olevan nälkäinen. Ei siis syytä potea huono-äiti -fiilistä? :D

Kello 15.00

Jade päiväunille! Neiti sammui samantien kaiken sen riehumisen ja leikkimisen jälkeen.

Minä rupean siivoomaan, jynssäsin jopa vessankin.

Siivoilun jälkeen ruuan laittoon mars!

Kello 16.15

Niko tulee kotiin.

Minä takkuan ruuanlaiton kanssa, kaikki menee päin p*rsettä!

Niko tekee ruuan loppuun ja pelastaa sen.

Kello 16.44

Lastenhuoneesta kuuluu itkua --> Jade on hereillä,

Jade on niiin iloinen nähdessään isin!

No ainahan se on. :)

Kello 17.00
Niko syöttää Jadelle ruuan ja vaihtaa puhtaat vaatteet.

Sitten taas lähdetään!

Niko vie mut ja Jaden mun serkun luo katsomaan pienen pientä ja ihanaa poikavauvvaa.

(Tästä eteenpäin ei kuvia olekkaan, sillä kamera jäi ylläripylläri kotiin!)

Sen verran kuitenkin kerron, että vauvakuumetta se suloisuus ei ainakaan parantanut!

Sain myös kuulla, että tämä valloittava pikkuinen on minun tuleva kummipoikani.<3

Kello 20.50

Kotona ollaan!

Meni vähän myöhäiseksi, mutta minkäs teet kun aika kuluu kuin siivillä hyvässä seurassa.

Jade suoraan iltapuurolle ja..

Kello 21.00

Jade toivottaa kaikille hyvät yöt!

Extempore päivä keskisillä.

Sunnuntaiaamuna aamupalalla istuessa tuli puheeksi keskinen ja se, että sinne pitäisi taas mennä katselemaan, ihmettelemään ja ennen kaikkea ostelemaan. Tunti tästä olimme kaikki autossa ja suuntana keskinen!

Vaikka vihaan yli kaiken liikkua paikoissa joka on täynnä tungosta ja ihmisiä, niin silti tua on niin mahtava paikka!

Nyt näin myös ensimmäistä kertaa sen kuuluisan keskisten joulumaan. Sitä ei kovin kauaa kierrelty järkyttävän vessahädän ja nälän takia. Ehkäpä tässä siis hyvä syy lähteä uudestaan joulukuussa keskisille? ;)

Jaden koko päivä oli lähestulkoon pelkkää istumista, mutta silti neiti jaksoi todella hyvin! Yhtäkään kiukkukohtausta ei siellä tullut. Pienet kiukut saatiin aikaseksi vasta autossa väsymyksen johdosta.
Matkat sujuivat todella hyvin ja Jade nukkuikin molemmat matkat lähes kokonaan.

Keskisiltä ei voi koskaan lähteä tyhjin käsin, eikä lähdetty tälläkään kertaa.
Matkaan tarttui:

-Jadelle ohut kypärähattu, yövalo, nuppipalapeli ja maailman ihanin pöllöyökkäri!
-kaksi mattoa, eteismatto jaloille ja tähtimatto käytävään.

-Kissoille raapimapuu.

Nyt vain odotan sitä seuraavaa kertaa, että sinne pääsen! Vielä olis paljon ostettavaa. ;)