Ruttana sai nimen



Lauantaina 25.2 juhlittiin ruttanan ristiäisiä ja hän sai kasteessa nimen

Noel Veli Matias


Tällä kertaa me päädyttiin suvusta tuleviin toisiin nimiin. Se tuli monelle yllätyksenä, sillä Jadelle ja Kaspianille emme antaneet mitään perinne nimiä.

Noel
 nimi oli jo Kaspianin aikana vaihtoehtona, mutta silloin Niko hylkäsi sen. Nyt nimi oli ainut jonka Niko kelpuutti. Noel nimi tulee alunperin Ranskasta ja tarkoittaa joulua. Hauskana sattumana Noel on myös syntynyt omana nimipäivänään.

Veli nimi tulee Nikon suvun puolelta. Veli on Nikon isän etunimi ja se löytyy myös Nikolta toisena nimenä.

Matias nimi napattiin taas mun suvusta, sen ollen mun isän toinen nimi. Kasteen jälkeen saatiin tosin kuulla, että myös Nikon suvun puolella on Nikon isän isän toisena nimenä ollut Matias.


Kastetilaisuus sujui hyvin. Jopa ilman päikkäreitä jäänyt Kaspian oli hiljaa. Itkuilta ei kuitenkaan säästytty, vaan pitihän siinä vähän vetistellä äidin kanssa niin, että räkä lens. Noel myös hieman inaji ja vaikeroi masuaan 2kk neuvolasta saadun rokotteen vuoksi. Kasteen jälkeen heittikin tavaraa pihalle molemmista päistä ja olo onneksi helpottui heti.
 Jadella oli kastetilaisuudessa myös kunniatehtävä ja hän sai kuivata pikkuveljen pään kasteen jälkeen. Niin hienosti ja reippaasti Jade tuli sinne eteen kuivaamaan ja kuivaisi Noelin päätä varmaan vieläkin jos ei oltaisi sanottu, että riittää ja valmista tuli. Ihana innokas isosisko. <3

Kuten muiltakin meidän muksuilta, myös Noelilta löytyy neljä kummia.
Sylikummina Nikon sisko, sitten mun serkku ja hänen mies, sekä mun paras ystävä Melissa. Kyllä vaan saa olla niin kiitollinen kuinka ihania ihmisiä meidän elämässä onkaan mukana.<3

Meidän perhe kiittää kaikkia vieraita ihanista lahjoista ja tietysti siitä kaikkein tärkeimmästä, kiitos kun olitte mukana viettämässä tätä ihanaa ja ikimuistoista päivää!



-Julia-

Ruttana 2kk!


Meidän perheen kuopus aka Ruttana on tänään kahden kuukauden ikäinen. Ja mä en tosiaan voi ymmärtää minne se 2kk on mennyt? Juurihan tuo pieni paksuposki syntyi ja me vietettiin joulua kaksin osastolla. Mä kun luulin, että yhden ja kahdenkin lapsen kanssa aika kiitää, mutta nyt se hulisee silmissä pikakelauksella eteenpäin. Nää pikkuset vois pysyä semmosina vastasyntyneinä ryppypyllyinä paljon pidempään. Vaikka musta kyllä tuntuu, että N ei ollut missään vaiheessa semmonen minmini vastasyntynyt jonka sai pelätä menevän rikki. Tyyppi oli alusta asti niin jämäkkä ja valmis paketti tähän maailmaan.
Nyt kun N on kahden kuukauden ikäinen, voisi helposti luulla häntä paljon vanhemmaksi. Jo tietysti kokonsa puolesta, mutta myös pelkän olemuksensa vuoksi. Ruttana on ihan super tarkkaavainen tyyppi ja aina makoilee tyytyväisenä tutkaillen ympärillään pyörivää menoa. Kovasti myös juttelee, kiljahtelee ja naureskelee. Varsinkin sohvatyynyt tuntuvat olevan hyvinkin hupaisaa seuraa.
Siis tää vauva on oikea aurinko!(Tietenkään yhdessäkään näissä 2kk kuvissa ei suostunut hymyilemään). Usein varsinkin kun imetän tulee vaan semmonen tunne, että nyt joku tuijottaa oikein sieluun asti ja jep siinähän se meidän sinisilmä hymy korvissa tapittaa. Maailman mahtavin fiilis, kun ei tarvi kuin vilkasta toisen päälle, niin johan vetää semmosenkin virnistyksen naamalle ettei tosikaan. Ihanaa hymykuoppaa unohtamatta! Kyllä tulee tytöt sulamaan tälle sydänten murskaajalle.

Yöt on meillä olleet alusta asti tosi katkonaisia ja jatkuvaa tissillä roikkumista. Nyt uskallan hieman huokaista ja sanoa niiden parantuneen. Pisin unipätkä on aina se ensimmäinen ja ennätys viime yöhön mennessä on ollut 4 tuntia, mutta viime yönä tosiaan ruttana yllätti ja nukkui jopa 5,5h putkeen! Sitä neljän tunnin pätkääkin ollaan vedetty vasta vajaa viikko ja sitä ennen eka pätkä oli aina sen 2h. Loppuyö on kuitenkin edelleen enemmän ja vähemmän pelkkää syömistä ja ihme narinaa. Nyt on onneksi jäänyt pois se keskellä yötä valvominen. Tuo kun tuppasi aina heräämään klo 04 ja nukahti uudestaan vasta 06-07. N menee yöunille vaihtelevasti klo 20-22 välillä ja aamulla herää samaan aikaan lasten kanssa klo 08-09. Nyt on tosin taas ollut jotain ihme aamuja, kun lapset pomppaavat ylös jo 07 jälkeen. En arvosta.


Eilen tosiaan käppäiltiin ruttanan kanssa neuvolaan. Tällä kertaa pääsin onneksi menemään pojan kanssa ihan kaksin, sillä Nikolla sattui olemaan etäpäivä. Viime neuvolareissu oli aika tuskaa vesisateessa tuplia lykäten, seurana kiukutteleva ja väsymystään itkevä kolme vuotias. Myöhästyttiin silloin aika komeasti neuvolasta. Eipä siinä, myöhässä oltiin tälläkin kertaa. Mutta niinhän me nykyään ollaan joka paikasta. Taitaa mennä vielä hetki aikaa , että oppisi ennakoimaan milloin täytyy alkaa pukemaan näitä kaikkia ja valmistautua lähtöön. Onneksi pian on kesä ja lähteminenkin on nopeampaa ja helpompaa.

Neuvolahuoneesa N huomasi heti seinässä olevat uudet tapetit ja terkka kehuikin kovasti pojan tarkkaavaisuutta. Hienosti ruttana seurasi yllään näytettävää lelua oikealta vasemmalle ja sama toisinpäin. Kuuppakin nousi samantien reippaasti pystyyn kun masulleen laitettiin. Kaikki on siis vallan mainiosti.

Tiesin, että N on kasvanut hyvin, sillä jatkuvasti saa olla laittamassa pois pieniä vaatteita. En kuitenkaan olisi uskonut, että ihan näin hyvin! Nyt tyyppi onkin jo saman kokoinen mitä Jade ja Kaspian 4 kuukauden iässä.
(Suluissa 1kk mitat)

Paino: 6490g  (5050g)
Pituus: 60cm  (55,5cm)
Py: 38,3 cm  (36,4cm)

''Suloinen hymypoika. Kasvaa hyvin rintamaidolla. Hyvä motoriikka, kannattaa hyvin päätään. Hymyilee ja ääntelee. Rota-rokote. Kaikki ok.''

Rota-rokotekkin upposi kuin kuumille kiville pienen irvistelyn saattelemana.

Meidän jäpikkä on siis todella tyytyväinen ja helppo tapaus.
Innolla odotamme viikonloppua kun on aika juhlia ruttanan ristiäisiä!

Hellurei pitkästä aikaa


Siitä on jo tovi, kun oon viimeksi tänne näpytellyt. Syy hiljaisuuteen on ihan rehellisesti siinä, että ei vaan oo oma jaksaminen riittänyt pitämään tätä blogia yllä. Kuten arvata saattaa, elämä kolmen pienen kanssa on ajoittain aika hektistä ja uuvuttavaa, Mä oon ollut aika väsynyt, itseasiassa tosi väsynyt. Väsymys on onneksi lähinnä fyysistä, eikä henkistä. Vauvan yövalvomiset verottaa osansa, mikä on tietysti ihan selvää ja normi juttu. Eikä asiaa ainakaan auta mun edelleen aika alhaalla oleva hemoglobiini. 
Muuten mä oon ihan fine, onnellinen kolmen muksun äiti.


Ruttana on kasvanut ihan hurjasti ja onhan hän huomenna jo 2 kuukauden ikäinen! Tänään käytiin jo neuvolassa kurkkimassa pikkujätkän mitat, mutta ajattelin kirjotella niistä erikseen huomenna ja muutenkin päivitellä vähän laajemmin vauvan kuulumisia. Mainio hymyppika hän on ainakin!
Lapset ovat edelleen haltoissaan pikkuveljestään, eikä minkään näköistä mustasukkaisuutta ole ilmassa (kopkop*). Molemmat hoitaa ja pussailee paljon. <3

Jade ja Kaspian, meidän perheen yö ja päivä. Kaksikko, joka aiheuttaa jäätävän määrän harmaita hiuksia päivästä toiseen. Tappelua, tappelua ja vielä kerran tappelua. Muuta nuo eivät tunnu tekevänkään.
Jadella on tällä hetkellä joku aivan järkyttävä kausi menossa ja me ollaan jo ihan epätoivon partaalla. Jade saa aivan kamalia raivokohtauksia jatkuvasti, sekä koko ajan käy Kaspianiin käsiksi tosi väkivaltaisesti. Avauduinkin tänään ruttanan neuvolassa asiasta ja terkka laittoi heti lähetteen suoraan lapsipsykologille, jotta saataisiin enemmän neuvoa näihin tilanteisiin. Kaikki ässät hihasta om nimittäin jo käytetty. Tiedän, että uhmailut ja mustasukkaisuus kuuluvat tähän ikään ja varsinkin tässä tilanteessa kun perheessä on taas uusi jäsen, on aivan normaalia, että lapsi reagoi. Silti tämä menee jo yli hilseen. Kun saat 40 kertaa päivässä kieltää hyppäämästä toisen pään päälle tai kun saat löytää kerta toisensa jälkeen pienemmän jostain itkemästä kun toinen tekee kiusaa, niin kyllä siinä vähemmästäkin alkaa epäilemään omaa vanhemmuuttaan. Miksi oma lapsi käyttäytyy noin? Mikä saa sen oman pienen ja ihanan tytön tekemään noin paljon pahaa veljelleen? -  Sitä me ei tiedetä ja sitä me aletaan nyt yhdessä miettimään ja selvittämään. Jade on todella tulinen temperamentti ja tietää varsin hyvin mitä haluaa, mutta se ei selitä tätä hullua käytöstä. Jade saa huomiota ja puuhaillaan paljon kivoja juttuja kun Kaspian nukkuu. Kaspianin ollessa hereillä tehdään asioita tietenkin yhdessä. Heti siinä ne ongelmat sitten alkavat kun Jade ei halua jakaa mitään Kaspianin kanssa. ei leluja, eikä kenenkään huomiota.
Thank god päiviin mahtuu myös niitä seesteisiäkin hetkiä kun tappelupukarit pölläilevät yhdessä ihan nätistikkin. Välillä Jadesta puskee esiin myös se isosiskon rooli ja haluaa riisua Kaspianin ulkovaatteista, auttaa syömisessä ja vaihtaa jopa vaippaakin. Oikea pikkuäiti. <3 Ei se pikkuveli siis täysin punaisen vihan kohde ole, mutta jokin siinä mättää. Toivottavasti löydettäisiin edes joku helpottava kikkakolmonen millä tuo jatkuva kiusaaminen saataisiin kitkettyä pois.


Meidän hulivili Kaspian on entistäkin vilkkaampi tapaus. Joka paikka kollataan ja pengotaan läpitte. Kaikki kiellot kaikuu tietysti kuin kuuroille korville. Kaspian on aivan selvä mammanpoika, mun ikuinen vauvani. Suuttua tuo ei osaa, vaan kieltäessäkin tulee heti syliin hetkeksi itkemään ja sitten taas jatkaa blondit haituvat vipottaen matkaansa. Autot on edelleen aivan in ja vaikka Kaspian osaa todella paljon sanoja, on kaikki silti aina ensin ''auto'' ja sitten vasta tulee se ''oikea'' sana. Höpsö poika. <3 Tällä hetkellä tuo tehtailee itelleen neljää poskihammasta ja yöt ovat olleet pientä itkun tihrustamista täynnä. Iltaisin annettu panadol onneksi helpottaa edes vähän hampaista johtuvaa kipua. Onneksi kuitenkin ruoka maistuu ja päivisin Kaspian on suht tyytyväinen tapaus pientä sylipulaa lukuun ottamatta.



Tämmöstä tänne. Hieman flunssa vaivaa, mutta ei muuten mitään normaalista poikkeavaa. Ihanaa, kiireistä arkea kolmen rakkaan pötkylän kanssa. - Sitä perheen isointa rakasta unohtamatta, ;)


-Julia-