Ruttana sai nimen

Lauantaina 25.2 juhlittiin ruttanan ristiäisiä ja hän sai kasteessa nimen

Noel Veli Matias

Tällä kertaa me päädyttiin suvusta tuleviin toisiin nimiin. Se tuli monelle yllätyksenä, sillä Jadelle ja Kaspianille emme antaneet mitään perinne nimiä.

Noel nimi oli jo Kaspianin aikana vaihtoehtona, mutta silloin Niko hylkäsi sen. Nyt nimi oli ainut jonka Niko kelpuutti. Noel nimi tulee alunperin Ranskasta ja tarkoittaa joulua. Hauskana sattumana Noel on myös syntynyt omana nimipäivänään.

Veli nimi tulee Nikon suvun puolelta. Veli on Nikon isän etunimi ja se löytyy myös Nikolta toisena nimenä.

Matias nimi napattiin taas mun suvusta, sen ollen mun isän toinen nimi. Kasteen jälkeen saatiin tosin kuulla, että myös Nikon suvun puolella on Nikon isän isän toisena nimenä ollut Matias.

Kastetilaisuus sujui hyvin. Jopa ilman päikkäreitä jäänyt Kaspian oli hiljaa. Itkuilta ei kuitenkaan säästytty, vaan pitihän siinä vähän vetistellä äidin kanssa niin, että räkä lens. Noel myös hieman inaji ja vaikeroi masuaan 2kk neuvolasta saadun rokotteen vuoksi. Kasteen jälkeen heittikin tavaraa pihalle molemmista päistä ja olo onneksi helpottui heti.
 Jadella oli kastetilaisuudessa myös kunniatehtävä ja hän sai kuivata pikkuveljen pään kasteen jälkeen. Niin hienosti ja reippaasti Jade tuli sinne eteen kuivaamaan ja kuivaisi Noelin päätä varmaan vieläkin jos ei oltaisi sanottu, että riittää ja valmista tuli. Ihana innokas isosisko. <3

Kuten muiltakin meidän muksuilta, myös Noelilta löytyy neljä kummia.
Sylikummina Nikon sisko, sitten mun serkku ja hänen mies, sekä mun paras ystävä Melissa. Kyllä vaan saa olla niin kiitollinen kuinka ihania ihmisiä meidän elämässä onkaan mukana.<3

Meidän perhe kiittää kaikkia vieraita ihanista lahjoista ja tietysti siitä kaikkein tärkeimmästä, kiitos kun olitte mukana viettämässä tätä ihanaa ja ikimuistoista päivää!

-Julia-

Juhlava viikonloppu

Tammikuun viimeinen viikonloppu on nyt vietetty ja se olikin täynnä aikamoista hälinää. Lauantaina juhlittiin ihanan peikkotytön ristiäisiä.  Meikäläinen sai jälleen kerran uuden ihanan kummitettavan lisää. Nyt näitä rakkaita löytyykin jo neljä kipaletta. <3 Lauantaiaamuna meinasin joutua perumaan ristiäisiin menon kokonaan, sillä yöllä alkanut jäätävä päänsärky oli läsnä edelleen vielä herätessäkin. Niin mun tuuria! Tietysti megamigreeni iskee päälle juuri silloin kun on tärkeä meno. Ehdin Melissalle laittamaan jo viestiäkin etten pääsisi tulemaan, mutta sitten vajaa tuntia ennen ristiäisiä särky kuitenkin onneksi lakkasi. Ei siinä sitten muuta kuin kimpsut ja kampsut kasaan ja menoksi! Jadekin oli mennyt jo edellisiltana mummulaan yökylään, joten ristiäisiin mentiin vain kolmisteen.

 Tiedättekö minkä jälkeen on muuten aika superi olo? - sen kun 40. minuutissa laitat itsesi valmiiksi (meikkaat, hiukset, puet), puet ja ruokit lapsen ja ehdit vielä heitellä tavarat ja lelut paikoilleen sekä heiluttelemaan vielä imuriakin sielätäälä. Aikamoinen supermutsi, vai mitä?

Ristiäiset sujuivat tosi kivasti (ainakin mun mielestä, tiedä sitten mitä mieltä Melissa on;)). Se on ainavaan yhtä kamalaa seistä sielä kaikkien edessä ja pidellä sitä pientä sylissä kädet täristen, mutta on se kyllä sen arvosta. Sielä seistessä ajatukset on luokkaa; '' Älä pyörry, älä tiputa vauvaa, ei paniikkia, älä pyörry.'' Mutta selvisin kuin selvisinkin siitä ihan mainiosti.

Suloinen pieni sai suloisen nimen: Vanessa Cecilia Anastasia.

 Ristiäisten jälkeen pikapikaa kotiin ja Niko läks miesten kesken lätkämatsiin ja me naiset (+Kaspian) jäätiin meille viettämään naisteniltaa lastenleffan parissa. :D Ei siinä, rento ja mukava ilta.

Sunnuntaina suunnattiin Seinäjoelle viettämään lasten serkun 7-vuotis syntymäpäiviä. Herkkuja, herkkuja, herkkujaa. Luulisi ainakin pärjäävän ehkä taas hetken ilman..*kaivaa suklaata kaapista.*

Viikonloppu on tosiaan ollut täynnä juhlaa ja huulipunaa huulissa. Nyt onkin hyvä lojua haisuverkkareissa meikittömänä ainakin viikon verran!

Ja nimekseen hän sai..

Kaspian Jaro Waltteri

Ristiäisiä vietettiin läheisessä pappilassa, juuri siinä samassa jossa Jadekin kastettiin. Aivan todella ihana paikka! Paikalle kutsuttiin lähisukua, sekä muutama ystävä. Kaikenkaikkiaan vieraita oli 38.

Kastetilaisuus sujui hyvin, mitens muutenkaan. Muutaman krääkäsyn poika päästi tilaisuuden aikana, mutta tutti hoiti onneksi asiansa nopeasti. :D  Pappi oli mukava, hieman semmonen hassu hömppä hölöttäjä. Itseasiassa tämä sama pappi toimi myös mun rippipappina kolme vuotta sitten ja hän muisti sen jopa itsekkin! Kasteen piti olla vain ihan pikainen, mutta papin puheenaiheet vähän seilasivat aiheesta toiseen. Mutta ei se mitään, niin ihanasti hän meistä perheenä puhui. Meillä käydessään hän kuulemma heti näki Jadesta kuinka onnellinen ja hyvä lapsuus hällä on ja että meillä on erittäin rakastava koti. Melkein rääyin. Vain melkein. Menee kyllä suoraan tunteisiin (hyvällä tavalla, en sentään herneitä nokkaan vetäny ;) ) kun joku ''tuntematon'' sanoo jotain noin
hienoa ja ainakin mulle oikeasti merkitseviä asioita.

Kummeja Kaspianilla on 4 kipaletta. Minun sisko ja serkku, sekä Nikon veli ja lapsuudenystävä. Nikon veli, eli yksi pojan kummeista oli itse kirjoittanut ja säveltänyt pikkuiselle oman laulun, jonka sitten esitti kasteen jälkeen. Olin aivan sanaton ja olen sitä edelleen. Niin ihana! Ja taas jälleen sai tämäkin kovanaama pidätellä kyyneliä oikein urakalla. Kamala itkupilli!

Tämä päivä vierähti kyllä ihan huisin nopeasti, mutta onneksi se on jo ohi! :D Seuraavaksi saakin stressata joulua, eikun?

Meidän koko perhe (erityisesti Kaspian) kiittää kaikkia heitä jotka olivat tätä päivää kanssamme viettämässä! Ihana ja ikimuistoinen päivä. <3

Kaunis tyttö & kaunis nimi!

Rakas kummityttömme sai tänään nimekseen:

Minja Annikki Vilhelmiina

 Ristiäiset meni todella mukavasti, (ainakin siis mun mielestä, ite prinsessan äidin mielipidettä en tiedä)
Vieraita ei ollut liikaa, mikä oli hyvä, sillä jännitin tilaisuutta ihan hirveesti! Mutta hyvin se meni ja Minja oli tosi nätisti koko ajan ja päästeli kunnon haisu pieruja. Tilaisuuden loppu vaiheessa mun oli kyllä ihan pakko lykätä tyttö Nikolle, sillä tämä neiti ei ole mistään kevyimmästä päästä. ;)

Oon myös ylpeä meidän typystä joka oli tosi nätisti mummun sylissä toimituksen aikana. Jadella on nyt ruvennut olemaan eroahdistusta mua kohtaan ja rehellisesti sanottuna joudun juoksemaan salaa vessaankin, ettei tämä näe mua, sillä jos näkisi alkaisi armoton huuto. Mietinkin, että millainen show siitä tulee kun mä oon kaukana toinen vauva sylissä, mutta kaikki menikin onneksi paremmin kuin hyvin!

Koko konkkaronkka!