Pian on ensimmäinen viikko uudessa kodissa takana.
Enkä osaa sanoa muuta kuin, että tämä on niin IHANA!
On tilaa, on valoa, on sauna, Jadella ja Kaspianilla on omat huoneet. Löytyy iso terassi, kaksi vessaa ja maailman hienoin keittiö. Siis tää on aivan unelma!
Kauppa, apteekki, pankkiautomaatti ja kaikki on alle 300m päässä, mutta tämä on sen verran syrjässä, että täällä on ihanan rauhallista ja hiljaista! Ennen meidän ikkunan takana oli iso tie mistä kulki paljon autoja ja bussit tunnin välein. Kyllä siihenkin tottui, mutta nyt vasta huomaa kuinka rauhallista onkaan kun ei ole liikennettä heti oven toisella puolen. Iso leikkipuistokin löytyy aivan tästä muutaman kymmenen metrin päästä.
Kauppa, apteekki, pankkiautomaatti ja kaikki on alle 300m päässä, mutta tämä on sen verran syrjässä, että täällä on ihanan rauhallista ja hiljaista! Ennen meidän ikkunan takana oli iso tie mistä kulki paljon autoja ja bussit tunnin välein. Kyllä siihenkin tottui, mutta nyt vasta huomaa kuinka rauhallista onkaan kun ei ole liikennettä heti oven toisella puolen. Iso leikkipuistokin löytyy aivan tästä muutaman kymmenen metrin päästä.
Uuteen kotiin ollaan sopeuduttu siis todella hyvin. Lapset olivat tietenkin aluksi hämmentyneitä ja ensimmäisenä aamuna Jade kysyikin multa, että ''Äiti, koska me mennään pois täältä Helsingistä?''
Ovat myös ihan innoissaan ihmetelleet miten heidän kaikki lelut ovat eksyneet tänne.
Muutaman kerran on siis saanut selventää, että tämä on nyt meidän koti ja tänne me jäädään.
Lasten nukkumaanmenokin on helpottunut huomattavasti nyt kun ovat eri huoneissa. Kaikki makuuhuoneet ovat tosiaan yläkerrassa ja onhan siinä ollut hieman totuttelemista, mutta ei ole kuitenkaan mitään pahaa sanottavaa. Lapsiportit löytyi täältä ennestään, joten ei tarvitse huolehtia kuin siitä, että ne meneväst lasten perässä aina kiinni. Muuten tämä meidän extreme lajeja harrastava, juuri vuoden täyttänyt pikkuäijä on täyttä häkää hyökkäämässä portaisiin. Ylös ne noustaankin sudjakkaasti, mutta se alastulo ei varmasti näyttäisi mukavalta.
Muutaman kerran on siis saanut selventää, että tämä on nyt meidän koti ja tänne me jäädään.
Lasten nukkumaanmenokin on helpottunut huomattavasti nyt kun ovat eri huoneissa. Kaikki makuuhuoneet ovat tosiaan yläkerrassa ja onhan siinä ollut hieman totuttelemista, mutta ei ole kuitenkaan mitään pahaa sanottavaa. Lapsiportit löytyi täältä ennestään, joten ei tarvitse huolehtia kuin siitä, että ne meneväst lasten perässä aina kiinni. Muuten tämä meidän extreme lajeja harrastava, juuri vuoden täyttänyt pikkuäijä on täyttä häkää hyökkäämässä portaisiin. Ylös ne noustaankin sudjakkaasti, mutta se alastulo ei varmasti näyttäisi mukavalta.
Kaikki tavarat on purettu jo jokin aika sitten ja aika hyvin ne ovat löytäneet paikoilleen. Kuvat ovat parin päivän takaa ja siinäkin ajassa on muutama asia sisustuksessa ehtinyt muuttua. Tämä oli vain tälläinen ''huh muuttohässäkkä ohi ja mitä meille kuuluu'' - lätinäpostaus, mutta ajattelin kyllä tehdä itse kodista vielä kunnollisen jutun.
Mutta JEEE selvisin muutosta! Tai pikemminkin siitä vanhan asunnon siivouksesta, oi luoja meinasin tulla hulluksi. Nyt se on onneksi ohi, eikä kyllä muuteta seuraavaan 10 vuoteen, kiitos.
Mutta JEEE selvisin muutosta! Tai pikemminkin siitä vanhan asunnon siivouksesta, oi luoja meinasin tulla hulluksi. Nyt se on onneksi ohi, eikä kyllä muuteta seuraavaan 10 vuoteen, kiitos.
mä olen niin kateudesta vihreä, siis aivan ihana asunto! sun on kyllä tehtävä tästä jotain esittelypostausta, kunhan kaikki saatte paikoilleen jne.
VastaaPoistaIhanan näköinen asunto! Me muutettiin kolme vuotta sitten ja yhä edelleen muistelen kauhulla sitä edellisen talon loppusiivousta. Ei ollut enää mitään motivaatioita, kun olis halunnut vaan laitella sitä uutta taloa:)
VastaaPoista