Käynti lastenpsykologilla

Olen joskus aiemminkin kirjoittanut siitä, että monet (me vanhemmat mukaan lukien) ovat huomanneet Kaspianissa erityisiä piirteitä. 
Monet erityispiirteet sopivat täysin 3-vuotiaan uhmaikäisen käytökseen, mutta jonkinlainen äidinvaisto on mulla hälyttänyt. 
Tosi usein vaikea saada kontaktia, eikä Kaspianilla ole minkäänlaista suodatinta esimerkiksi väkivaltaisuuden suhteen. Tyyppi kiihtyy nollasta sataan ja silloin kaikki lähellä olevat saa siitä osansa, oli sitten kyseessä vauva tai täysin tuntematon ihminen. Näitä mielialan muutoksia ei edes ehdi huomata, ennen kuin toisella on jo täys aggressio päällä.
Siirtymätilanteet ovat myös erittäin haastavia, eikä niihin auta vaikka kuinka yrittäisi ennakoida ja kertoisi lapselle ajoissa lähdöstä. Tuntuu, että Kaspianilla on vain kaksi vaihdetta: Hyberaktiivinen tai sitten se raivomode. Sellaista "vähän kiukuttaa" vaihetta ei ole ollenkaan, joten jäätäviä raivareita on miltein mahdotonta ennakoida. Jollekin tämä kuulostaa täysin normaalilta uhmalta, mutta mä en vaan osaa selittää sitä tunnetta mikä mulla on. Ja kun sen on kuitenkin huomanneet monet muutkin lähipiirissä. 
Hienomotoriikassa on myös ongelmaa. Keskittyminen ei riitä edes siihen, että Kaspian osaisi laittaa aurinkolasit päähän tai sukat jalkaan. 


Näistä asioista kävin tänään keskustelemassa lastenpsykologin kanssa. Tietysti tiesin jo alkuun, että mitään diagnoosia tuskin saataisiin vielä hetkeen jos edes vuosiin. Lp kuitenkin vahvisti mun ajatukset mahdollisesta adhd:sta. Mitään tutkimuksia ei kuitenkaan aleta tekemään vielä. Niitä mietitään sitten 5-6 vuoden iässä.
Nyt saatiin lähinnä hyviä vinkkejä tämän haastavan arjen pyörittämiseen ja enemmän tietoa siitä miten voidaan tukea Kaspiania paremmin.


Uusi aika laitettiin toukokuulle. Silloin katsotaan uudestaan tilannetta. 

Pojat aloittavat syksyllä päiväkodin ja se mietityttää melkoisesti. Siitäkin puhuttiin psykologin kanssa ja sovittiin, että mikäli päiväkodissa ilmenee selviä haasteita käytöksessä, niin silloin voitaisiin mahdollisesti testit aloittaa, jotta Kaspian saisi tukea päiväkotiin.

Tiedostan myös sen, että ei se diagnoosi muuta siinä lapsessa mitään. Se kuitenkin varmasti helpottaisi meitä ja muita ihmisiä ymmärtämään Kaspiania paremmin, eikä häntä leimattaisi vain pahaksi lapseksi. 
Samat säännöt on kuitenkin kaikilla, oli erityislapsi tai ei.

Käynnistä jäi itselle hyvä mieli ja tästä on hyvä lähteä liikkeelle. 

Onko teillä adhd lapsi?
Miten lapsi oirehti pienenä ja missä iässä saitte diagnoosin? 

3 kommenttia

  1. Meillä tyttö joka täyttää syksyllä täyttää 7v. On aina ollut haastava lapsi, jo syntymästään asti ja käytös ja asioihin reagointi paheni mitä enemmän ikää tuli. 4 vuotiaana tutkittiin kunnolla, kun ensin oltiin hakattu edeltävät vuodet päätä seinään ja olin itse valmis lähtemään johonkin pehmustettuun huoneeseen vetämään happea - arki oli yhtä h*lvettiä tuon ensimmäiset neljä vuotta. Päästiin käymään psykologit, lääkärit, puhe- ja toimintaterapeutit - diagnoosi aistiyliherkkyys, viitteitä adhd/asperger -> jatkotoimenpiteitä mietitään kun aloittaa eskarin - adhd-tutkimuksiin aikaisintaan 6 vuotiaana jos tilanne ei muutu. No, ei muuttunut tilanteet, puolen vuoden toimintaterapia auttoi tunteiden käsittelyyn ja motoriikkaan, edelleen kiihtyy nollasta sataan sadasosa sekunissa. Puheterapia alkoi nyt eskari-syksynä, kun äänteissä puutteita - koulua ajatellen adhd-tutkimuksiin mennään viimeistään kesällä, uudet psykologin arviot on tehtynä ja loput arviot (puhe- ja toimintaterapeutti sekä eskarin lausunto) puuttuu vielä, mutta ne saadaan heti kun kerrotaan milloin lääkäriin aika. Myös neuvolasta saadaan lausunnot.
    Kannattaa miettiä tuo aistipuoli - on monesti yhteydessä näihin keskittymishäiriöihin, meillä nimittäin auttoi jo tuo herkkyyden löytyminen ja täten myös ymmärrys lapseen - keskittyminen tosin hyvin vaikeeta joka vaikeuttaa oppimista tällä hetkellä todella paljon, jonka vuoksi käydään noissa lopuissa testeissä. Tsemppiä ja muistakaa vaatia apua - nämä on vähän sellaisia juttuja, mihin "ammattilaiset" ei usko ja kääntävät sen herkästi vanhempien ylihysteriaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun jaoit teidän tarinan! 💕
      Kuulostaa kyllä tosi tutulle. Asperger on meilläkin toinen mikä tullut neuvolassa vähän esille ja selkeitä aistiyliherkkyyksiä on. Täytyy panostaa noihin lisää sit toukokuussa.

      Kiitos ja hurjasti tsemppiä teillekkin! 😊

      Poista
  2. Mietippä sitä raudanpuutteen tutkimista myös pojalla. Itsellä on 19 vuotias poika ja nyt vasta hoksasin mittauttaa raudanpuutteen ja avot nuori mies muuttuu silmissä ja jaksaa keskittyäkin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!