Vappu2017 ja saamaton äiti

Juhlapyhästä riippumatta joka vuosi sama juttu. Ihastellen seuraan somesta muiden laittamia kuvia itsetehdyistä pääsiäiskakuista, diy joulupallokoristeista, hullunkurisista asuista ja muista perinteisistä jutuista. Aina innoissani suunnittelen, että ''minä myös!'' - mutta sitten se aina vaan jää. Viime jouluna sain sentäs ensimmäistä kertaa jopa jouluverhot ikkunaan!
 Nytkin vappuna monet tekivät itse suussa sulavan näköisiä munkkeja ja pullottivat simaa. Ajattelin itsekkin olla yksi hyvä äiti muiden joukossa ja väsätä vappumunkit alusta alkaen itse.

Vappu tuli ja tajusin etten vieläkään niitä ollut tehnyt. Ei ollut munkkivuokaa uunia varten, eikä myöskään ollut mitään mittaria millä mitata rasvan lämpötilaa uppopaistaessa.

Jäi siis itsetehdyt munkit vain haaveeksi, taas kerran.

Mä en tiedä mikä siinä on, että jätän aina kaiken viime tippaan ja sitten se juttu jääkin lopulta tekemättä. 

Yritin kyllä etsiä muutamasta kaupasta epätoivoisena niitä vuokia, mutta tuloksetta. Muut taikinakourat olivat jo ehtineet hamstrata joka ikisen. Olisin voinut tyytyä hyvin myös ihan kaupan donitseihin, mutta nekin olivat loppu. Mitenkäs muutenkaan.

Luojan kiitos lapset ovat vielä niin pieniä etteivät ymmärrä näiden juttujen päälle. Mulla on siis vielä ainakin vuosi aikaa ryhdistäytyä ja panostaa näihin perinteisiin enemmän.
Ensi vuonna aion kiilata jokaisen mummon ja mamman ja hankin munkinpaistovärkit ajoissa!

Onneksi nämä ns. erikoispäivät ovat sujuneet aina mukavasti mun hölmöstä saamattomuudesta huolimatta.

Meiltä ei tosiaan löytynyt perinteisiä vappuherkkuja, eikä kotia oltu koristeltu serpentiinillä, mutta oli lapsilla sentäs isot vappupallot. Pallojen suhteen olin tosin liian ajoissa, sillä jo vappuaattona Kaspianin pallo loikoili pitkin lattiaa. Jaden pallo on jo toinen laatuaan ja se sentään vielä toistaiseksi leijailee katon rajassa. Vappupallot on kyllä semmonen juttu mistä ei tingitä. Ne on oltava ihan joka vuosi. Se on tullut ehkä omasta lapsuudesta semmoseksi ''pakko olla'' - jutuksi. Vapun paras juttu oli ehdottomasti vappupallon ostaminen.

Sen verran perinnettä mukaan, että tottakai me käytiin Vaasan vapputorilla ihmettelemässä meininkiä ja kiertelemässä kojuja. Kaspian vaati itselleen lelukojulta pienen auton ja Jade pääsi koittamaan narunvetoa. Pakko-ostoksena tietysti jokavuotiset metrilakut. Ostokset jäivät aika vähäisiksi, mutta ihan hyvä niin. Hinnat olivat nimittäin aika hurjia!

Loppupäivä sujui rattosasti mun vanhempien luona hyvässä seurassa.

Lupaus ensivuoden vappuun: Meiltä löytyy itsetehdyt munkit!
Muistakaa tämä!