Isänpäivä

Lapset ilmeisesti tiesivät, että tänä aamuna äidin on noustava ylös vaikka pää kainalossa. Niinpä molemmat mukulat heräilivät vuorotellen koko yön, jotta unet jäisivät varmasti erittäin vähäisiksi. Ette tiedäkkään kuinka aamulla olisi tehnyt mieli potkia Niko sängystä ylös ja jäädä itse pojan kanssa vielä sänkyyn pötköttelemään. Mutta ei, sillä nyt oli isänpäivä ja Niko on päivänsä ansainnut.

Ylös noustiin yhdeksän aikoihin, siivoiltiin ja tehtiin isille aamupala. Nikon annettiin nukkua 11 asti, kunnes Jade meni meidän yhdessä tehdyn isänpäiväkortin kanssa isiä herättämään. Aamupalaa ei isukki sänkyyn saanut, sillä meillä ei vieläkään ole tässä taloudessa yhtäkään tarjotinta.. :D Mutta hyvin kelpasi pöydällä odottavat voileivät ja kuuma tee uudessa mukissa!

Päivällä suunnattiin mun vanhempien luokse isänpäiväkahveille ja siitä myöhemmin vielä Nikon vanhempien luokse. Nyt on masut täynnä kakkua ja pullaa! Pakastimessakin odottaa vielä meidän kakku, jonka aamulla aivan unohdin. :D


Paapat sai lahjaksi omat superpurkit herkkuineen.

Nikon vanhempien luona oltiin myöhään iltaan asti ja vasta juuri ennen lähtöä muistin, että pakkohan on napata muutamat kuvat Nikosta ja lapsista. Pöh, turhaluulo. Jadehan oli niin väsynyt, että kiukutti aivan valtavasti ja kuvien ottaminen oli sillä hetkellä pienelle tytölle kuin maailmanloppu.
Ehkä sitten ristiäisissä voitaisiin onnistua näissä perhekuvissa.

Vielä kerran: Hyvää isänpäivää kaikille iseille, ainakin niille jotka sen ansaitsevat!